Melbourne

Oltiin Melbournessa päivää aiemmin kuin oli tarkoitus, joten ei ollut paikkaa missä yöpyä. Onneksi meidän tasmanialainen matkakumppani keksi meille paikan kaverinsa luota, joka asui varastossa. Oli kyllä yksi mielenkiintoisimmista paikoista mitä oon nähny. Siellä asui kuulemma noin viisi tai kuusi ihmistä, kukaan ei tuntunut tietävän tarkka lukua. Luulen kyllä, että siellä asui useampia,koska jos yhden yön aikana siellä nähtiin ainakin seitsemän ihmistä.

Sisäänkäynti (kalteriovi), ovessa ei edes ollut lukkoa

Tilaa oli ainakin reilusti. Sohvia oli ainakin kymmenen, saatiin valita missä niistä nukutaan. Luulen, että kaikki huonekalut oli löydetty jostain kadulta. Saatiin kuitenkin ihan hyvin nukuttua ilman sen kummempia häiriöitä. Vain kerran heräsin, kun joku kömpi keskellä yötä kauhealla ryminällä sisään. 

Seuraavana päivänä sitten päästiin meidän oikeeseen paikkaan yöksi, minkä löysin sieltä sohvasurffaus sivustolta. Tosi mukava pariskunta, tyttö oli kotoisin sloveniasta ja poika uudesta-seelannista. Saatiin ihan oma huone ja oikea sänky. Oli kyllä ihanaa päästä pitkästä aikaa peiton alle ja sänkyyn nukkumaan.

Ensimmäiset kaksi päivää kaupungissa meni autoasioiden hoitamiseen, koska saatiin meidän auto myytyä! JEE! Oli paljon helpompaa kuin ajateltiin. Hieman on kyllä ollut ikävä, kun se oli kuitenkin meidän koti reilu kolme kuukautta.

Ei ole auto ollut noin puhdas sitten sen jälkeen kun ostettiin se

Käytiin yhtenä iltana pyörälenkillä katsomassa kun läheisen laiturin päähän tulee aina auringonnousun ja –laskun aikaan pingviinejä. Ne oli kyllä niin pieniä ja söpöjä!

Great ocean road

Victorian osavaltion ehdottomasti tunnetuin nähtävyys on Great ocean road, 243 kilometriä pitkä kiemurteleva rannikkotie.

Meille sattui tosi huono sää, satoi ja oli kymä, joten ei päästy nauttimaan matkanvarrella olevista hienoista rannoista yhtään. Haluttiin kuitenkin jotain tehdä, joten kysyttiin infopisteestä suosituksia sateiselle kelille. Sieltä meidät ohjattiin Kennett riverin alueelle, missä asuu paljon koaloita. Parasta oli, ettei tarvinnut nousta edes autosta ulos sateeseen, kun niitä oli tienvarren puut pullollaan.

Kuuluisin nähtävyys matkanvarrella on meressä olevat korkeat kivet, 12 apostolia. En oikein tiedä mistä nimi, 12 apostolia on tullut, koska niitä on alunperinkin ollut vain yhdeksän ja nyt enää kahdeksan, kun vuonna 2005 yksi sortui.

Toinen tunnettu kivimuodostelma oli London bridge, joka sekin on osittain sortunut. Aiemmin se oli yhtenäinen silta, jonne pääsi kävelemään rannasta. Nykyään sitä voi enää katsella kauempaa näköalatasanteelta.

Löydettiin myös kotoisaa puuhaa, nimittäin mansikkafarmi. Pysähdyttiin keräämään meille välipalaksi vähän mansikoita. Oli outoa mennä keräämään pelkän kilon rasian kanssa, se täyttyi niin nopeasti. Yleensä sitä on tottunut viettämään aikaa tuntikaupalla isojen ämpärien kanssa. Meille myös iloisesti kerrottiin, että kerätessä saa maistaa yhden mansikan ilmaiseksi, siis YHDEN!! Eniten oltiin odotettu sitä, että syötäisiin mahat täyteen kerätessä, niin ei tarvitsisi maksaa.